Tuesday, November 14, 2006

Sadusta


Tätä en olisi koskaan itsestäni uskonut. Halusin luoda itselleni blogin ja kerjäsin osaavia ystäviäni auttamaan teknisessä puolessa. Kyllä minulta sitten kirjoittaminen sujuisi. Kuka nyt ei haluaisi itsestään ja saavutuksistaan kertoa... Vaan miten kävi. Täydellinen tyhjyys päässä ja kaverit nauravat selän takana.

No niin nimeni on Satu Järviö
Ikää riittävästi
luonne ystävällinen ja lempeä
huonoin puoleni lievä laiskuus
erikoisosaamiseni hyvästä ruosta nauttiminen
mottoni tee työtäs laulaen

2 comments:

Vani said...

vai ettöä vielä nauravat? jatka vain kirjoittelua

Jukka said...

kyllä sun satu pitää vähän skarpata nyt! normaaliin tyyliin vaan, niinkuin mailissakin kirjotat, ei turhia kappalejakoja ja asia loppuun!